EU:n tekoälyasetus ja kuinka valmistautua elokuussa voimaan tuleviin osiin?
Edellisissä kahdessa blogikirjoituksessani olen kuvannut tekoälyasetusta yleisesti: osassa 1 perustelut sen tekemiselle ja kuinka sen kerrotaan tukevan innovaatioita ja osassa 2 katsauksen osioihin, jotka ovat olleet voimassa helmikuun alusta lähtien. Asetushan tosiaan astuu voimaan asteittain, ja seuraava ”etappi” tällä matkalla on tulossa elokuussa. Kuinka meidän tekoälykentällä toimivien kannattaa valmistautua?
Yhteenveto elokuussa voimaan astuvista asetuksen osista
Alla kootusti tekoälyasetuksen luvut, jotka astuvat elokuussa voimaan sekä pääasiat, joista on mielestäni hyvä olla tietoinen. Tärkeimmiksi katsomistani on myös omat kappaleet tässä blogikirjoituksessa. Tämä ei ole kaikkein kevyin blogiteksti, mutta yritän tiivistää olennaisen. Viittaan usein asetuksen määritelmäosioon, mutta kokosin tässä viitattujen käsitteiden määritelmät myös tuonne blogitekstin loppuun.
- Luku III, jakso 4, Ilmoittamisesta vastaavat viranomaiset ja ilmoitetut laitokset
- Tämä luku koskee enemmän hallinnollisia toimijoita ja asetuksen vaatimustenmukaisuutta arvioivia laitoksia, ei niinkään tekoälyjärjestelmien tai -mallien toimittajia.
- Luku V, Yleiskäyttöiset tekoälymallit
- Tutustu yleiskäyttöisten tekoälymallien toimittajiin kohdistuviin velvoitteisiin mikäli tunnistat itsesi tällaiseksi ja tarkasta käsitteen määritelmä
- Pidä silmäsi auki –> velvoitteiden täyttämisen todentamiseksi tuotetaan ns. käytännesäännöt, joiden pitäisi asetuksen mukaan valmistua toukokuussa
- Tutustu käsitteeseen ”systeeminen riski” hyvissä ajoin ennen elokuuta: riski, joka on ominainen yleiskäyttöisten tekoälymallien merkittävälle suorituskyvylle ja jolla on merkittävä vaikutus unionin markkinoihin ja joka voi levitä laajamittaisesti koko arvoketjussa (lue koko määritelmä asetuksen määritelmäosiosta)
- Ja huomaa, mikäli yleiskäyttöinen tekoälymalli on tullut markkinoille ennen 2.8.2025 niin aikaa osoittaa velvoitteiden täyttäminen on 2.8.2027 saakka. Eli mikäli yleiskäyttöinen mallisi tulee markkinoille esim. syyskuussa, sen osalta vaatimusten tulee täyttyä heti.
- Luku VII, Tekoälyasetuksen hallinnointi
- Myös tämä on hallinnollisia tahoja koskeva luku, elokuun alkuun mennessä jäsenmaissa pitäisi olla tiedossa asetusta valvovat tahot ja kuinka näihin saa yhteyden
- Luku XII, Seuraamukset (poislukien artikla 101, joka käsittelee yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajille määrättäviä sakkoja)
- Tämä olikin vaikea kokonaisuus sisäistettäväksi. Onneksi sain apua Sitran asiantuntija Meeri Toivaselta!
- Seuraamuksia sovelletaan 2.8.2025 alkaen ja lainsäädäntötyö seuraamuksia koskevien säännösten osalta on Suomessa käynnissä (lakiehdotus)
Lisäksi elokuun alkuun mennessä komissiolta on odotettavissa ohjeet sille, kuinka suuririskisten tekoälyjärjestelmien toimittajien tulee jatkossa raportoida vakavista vaaratilanteista. Kannattaa myös katsoa vakavan vaaratilanteen määritelmä asetustekstin määritelmäosiosta. Käsittääkseni vaaratilanteiden raportointivelvoite ei kuitenkaan vielä astu voimaan, mutta ohjeet tämän velvoitteen suorittamiseksi tulevat julki elokuun alussa.
AI-toimittajat huom! Yleiskäyttöisten tekoälymallien toimittajiin kohdistuvat velvoitteet ja käytännesäännöt
Yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskeva asetuksen osio astuu siis kokonaisuudessaan voimaan elokuun alussa. Muistanet, että suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskeva asetuksen osa astuu voimaan elokuussa 2026, mutta teknologian nopean kehittymisen takia yleiskäyttöiset tekoälymallit tuodaan sääntelyn alaisiksi jo aikaisemmin. Yleiskäyttöisellä tekoälymallilla tarkoitetaan tiivistetysti tekoälymallia, joka on hyvin yleisluonteinen, pystyy suorittamaan pätevästi monenlaisia erillisiä tehtäviä ja voidaan integroida toimitusketjun loppupään järjestelmiin. Esimerkiksi suuret kielimallit, kuten GPT-4.0 ja Llama, kuuluvat tähän sarjaan.
Valmistautuaksesi suosittelen seuraavia toimia:
- Tutustu yleiskäyttöisen tekoälymallin tarjoajan velvoitteisiin (velvoitteiden kohteet tiivistetysti alla):
- Dokumentaation ajantasaisuus ja saavutettavuus
- Toimintapolitiikka tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan unionin lainsäädännön noudattamiseksi
- Julkisesti saatavilla oleva tiivistelmä yleiskäyttöisen tekoälymallin koulutuksessa käytetystä sisällöstä
- Ymmärrä mikä on yleiskäyttöinen tekoälymalli, johon liittyy systeeminen riski (tällaiset mallit täytyy saattaa komission tiedoksi, komissio tulee ylläpitämään listaa näistä)
- Tutustu tällaisten mallien tarjoajille asetettuihin velvoitteisiin
- Huomaa, että näihin velvoitteisiin sisältyy maininta vaaratilanteiden raportoinnista, joten on mahdollista että tällaisten mallien osalta tämä velvoite astuu voimaan muita aikaisemmin
- Jos suinkin mahdollista, lue asetusteksti huolella, koska kaikkien poikkeusten ja erikoistapausten esiintuominen tässä blogitekstissä ei minulta onnistu
Muutama sana myös käytännesäännöistä (codes of practice), jotka mainitaan asetustekstissä useaan otteeseen. Kyseessä on väline, jonka on asetuksen mukaan tarkoitus varmistaa, että yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajat noudattavat tekoälyasetuksessa asetettuja velvoitteita asianmukaisesti. Ajatus on, että tarjoajat pystyvät osoittamaan velvoitteiden noudattamisen käytännesääntöjen avulla ennen kuin yhdenmukainen standardi julkaistaan. Asetuksen mukaan käytännesääntöjen tulisi olla valmiina 2025 toukokuun alussa, jotta meillä toimittajilla ja kehittäjillä on tarpeeksi aikaa valmistautua osoittamaan toimivamme niiden mukaisesti. Asetuksessa on kuitenkin varauduttu myös siihen, että käytännesäännöt eivät valmistu ajoissa, tällöin komissio voi vahvistaa yhteiset säännöt asiaankuuluvien velvoitteiden täyttämiselle.
Elokuun alusta lukien asetuksen hallintoon kohdistuvat velvoitteet
Asetuksen myötä jäsenvaltioissa aloittaa toimintansa myös tietty hallinnollinen koneisto. Yksi osa tätä koneistoa on niin kutsuttu “ilmoitettu laitos”, joka tarkoittaa vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosta, (ks tarkka määritelmä täältä). Asetus mm. määrää, että tällainen laitos on perustettava/ilmoitettava ja että näihin laitoksiin liittyvät asetuksen kohdat astuvat voimaan 2.8.2025. Sen osalta, kuinka tämä tullaan Suomessa käytännössä järjestämään, on lainsäädäntötyö käsittääkseni vielä käynnissä. Jos ymmärsin oikein, lakiehdotus on menossa eduskunnan käsittelyyn nyt huhtikuun puolivälissä (täällä hyvä katsaus valmisteluun). Myös, jos ymmärsin oikein, lakiehdotuksen mukaan tekoälysäädöksen valvontatehtävät Suomessa tulisivat jakaantumaan eri viranomaistahojen kesken. Summa summarum, elokuun alkuun mennessä meillä pitäisi olla selkeys siitä, mitkä tahot tulevat toimimaan tekoälysäädöksen vaatimustenmukaisuuden valvojina ja miten niihin saa yhteyden.
Milloin ja millaisia seuraamuksia säädöksen rikkomisella on?
Asetuksen teksti seuraamuksista ja niitä koskevista säännöksistä oli saada aivoni solmuun. Onneksi asiantuntija Meeri Toivanen Sitrasta auttoi tekstin tulkinnassa – lämmin kiitos Meerille!
Asetuksessa todetaan, että seuraamuksia koskevia säännöksiä on sovellettava jo 2.8.2025 alkaen. Koska tällaisia säännöksiä tuskin on jäsenvaltioissa valmiina, asetuksessa todetaan myös, että jäsenvaltioiden on vahvistettava seuraamuksia koskevat säännöt ja ilmoitettava niistä komissiolle 2.8.2025 mennessä. Suomessa tuo säännöstyö on jo pitkällä ja tämä näkökulma sisältyy tuohon edellämainittuun lakiehdotukseen. Eli tekoälysäädöksen voimassa olevien osien rikkomisella on seurauksia 2.8.2025 alkaen. Mainittakoon kuitenkin, että asetuksen osa komission määräämistä sakoista ja muista toimenpiteistä yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajille ei astu voimaan vielä alokuun alussa vaan vasta 2.8.2026.
Asetuksen mukaan seuraamukset tekoälyasetuksen velvoitteiden rikkomisesta voivat olla rahallisia sakkoja, varoituksia tai muita toimenpiteitä, kunhan ne ovat kokonaisuudessaan tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Suomen lakiesityksen mukaan hallinnollinen seuraamusmaksu on määrältään vähintään 1 000 euroa, jos seuraamusmaksu määrätään luonnolliselle henkilölle, ja muussa (tyypillisesti yritysten) tapauksessa vähintään 10 000 euroa. Hallinnollinen seuraamusmaksu on esimerkiksi kiellettyjen tekoälyjärjestelmien osalta enintään 35 M€ tai, jos rikkomiseen syyllistynyt on yritys, enintään 7% sen edeltävän tilikauden vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta sen mukaan, kumpi näistä määristä on suurempi. Seuraamusmaksuille asetetut enimmäismäärät vaihtelevat sen mukaan mitä asetuksen osaa rikkomus koskee ja onko rikkoja pk-yritys vai iso yritys (tarkempi erittely seuraamusmaksuista löytyy artiklasta 99).
Mitä jäi käteen?
Huh huh, aika rankkaa blogitekstiä tuli, mutta toivottavasti tämä auttoi kuitenkin hahmottamaan mitä elokuulta on odotettavissa ja voit omassa roolissasi paremmin valmistautua silloin voimaan tuleviin säädöksen osiin! Tässä vielä tiivistettynä tärkeimmät:
- Yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajille tärkeä huomata että heitä koskeva säädöksen osa astuu voimaan 2.8.2025
- Velvoitteiden täyttämisen todentamiseksi ohjeita tulossa toukokuussa (käytännesäännöt)
- Yleiskäyttöinen tekoälymalli, johon liittyy systeeminen riski, täytyy ilmoittaa komissiolle
- Ennen 2.8.2025 markkinoille tuotujen yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajien on toteutettava toimenpiteet säädöksessä määrättyjen velvollisuuksien noudattamiseksi viimeistään 2.8.2027
- Asetuksen hallintokoneisto Suomessa tarkentuu 2.8.2025 mennessä, mahdollisesti jo nyt keväällä lainsäädännön edetessä
- Asetuksen voimassaolevien osien rikkomisella on seurauksia 2.8.2025 alkaen
- Elokuussa myös tulossa ohjeet siihen, miten suuririskisten tekoälyjärjestelmien toimittajat tulevat raportoimaan vakavat vaaratilanteet
Kaisa Belloni, Senior Project Manager
”Tekoälyn parissa työskentely sopii minulle kuin nenä päähän. Tykkään ratkoa ongelmia, tuoda selkeyttä kinkkisiin tilanteisiin ja auttaa ihmisiä. Ai4Valuessa työskentelen pääasiassa projektipäällikkönä, mutta kokemukseni strategisista hankkeista globaaleissa suuryrityksissä sekä vahva matemaattinen taustani antavat minulle myös hyvät valmiudet toimia konsulttina esimerkiksi AI-hankkeiden valmisteluvaiheessa. Ota yhteyttä, Ai4Valuessa autamme mielellämme!”
Termien määritelmät kuten kuvattu asetuksessa:
Määritelmät kokonaisuudessaan löytyvät tekoälyasetuksesta, alla asetuksesta lainattuna tämän blogitekstin kannalta olennaisten termien määritelmät.
”ilmoitettu laitos”: vaatimustenmukaisuuden arviointilaitos, joka on ilmoitettu tämän asetuksen ja muun asiaankuuluvan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön mukaisesti
”vakava vaaratilanne”: vaaratilannetta tai tekoälyjärjestelmän toimintahäiriötä, joka suoraan tai välillisesti johtaa johonkin seuraavista: a) henkilön kuolema tai vakava vahinko henkilön terveydelle; b) vakava tai peruuttamaton häiriö kriittisen infrastruktuurin hallinnassa ja toiminnassa. c) perusoikeuksien suojaamiseen tarkoitettujen unionin oikeuden mukaisten velvoitteiden rikkominen, d) vakava vahinko omaisuudelle tai ympäristölle
”yleiskäyttöinen tekoälymalli”: tekoälymalli, myös silloin, kun tällainen tekoälymalli on koulutettu suurella määrällä dataa käyttäen laajamittaista itsevalvontaa, joka on hyvin yleisluonteinen ja pystyy suorittamaan pätevästi monenlaisia erillisiä tehtäviä riippumatta siitä, miten malli saatetaan markkinoille, ja joka voidaan integroida erilaisiin ketjun loppupään järjestelmiin tai sovelluksiin, lukuun ottamatta tekoälymalleja, joita käytetään tutkimus-, kehitys- tai prototyyppitoimintaan ennen niiden saattamista markkinoille
”yleiskäyttöinen tekoälyjärjestelmä”: tekoälyjärjestelmä, joka perustuu yleiskäyttöiseen tekoälymalliin ja joka kykenee palvelemaan erilaisia tarkoituksia sekä suorassa käytössä että muihin tekoälyjärjestelmiin integroituna
”systeeminen riski”: riski, joka on yleiskäyttöisten tekoälymallien vaikutuksiltaan merkittävälle suorituskyvylle ominainen ja jolla on merkittävä vaikutus unionin markkinoihin niiden kattavuuden tai kansanterveyteen, turvallisuuteen, yleiseen turvallisuuteen, perusoikeuksiin tai koko yhteiskuntaan kohdistuvien tosiasiallisten tai kohtuudella ennakoitavissa olevien kielteisten vaikutusten vuoksi ja jota voidaan levittää laajamittaisesti koko arvoketjussa